____________________________________________________


1.

Motoristi ja satakieli

Näinkin voi käydä...

Moottoripyöräilijän vääntäessä soratietä sataaviittäkymppiä lentää satakieli suoraan häntä päin. Motoristin väistöyrityksestä huolimatta törmäys on väistämätön. Peilistä hän näkee miten satakieli jää siivet holtittomasti levällään makaamaan tielle.

Motoristi pysähtyy ja palaa katsomaan lintua. Omantunnon tuskissa hän nostaa linnun varovasti ylös, vie kotiinsa, hankkii häkin ja peittelee satakielen hellästi kangastilkkuun, laittaa vielä palan leipää ja astiaan raikasta vettä häkkiin odottamaan satakielen virkoamista.

Seuraavana päivänä satakieli herää, näkee häkin metallikalterit, vesikupin, leipäpalan, painaa päänsä siipiensä suojaan ja parkaisee: "Voi v***u, mä oon tappanut sen prätkäkundin!"
____________________________________________________

2.

Olen tuhlannut kaikki rahani Tuntemattomalle, pienelle tyttörassulle, joka on ollut sairaana sairaalassa noin 7000 kertaa (kumma kyllä, tämä pieni tyttö on edelleen 8 vuotias, vuodesta 1983 lähtien...)
____________________________________________________

3.
Oiva Sarkkinen;
MIKÄHÄN PIRU SIINÄKIN ON, KUN EI TAHO NAISET OIKEIN PYSYÄ ?

Näin kevätpuolella talvea tulee terveelle miehelle mieleen ne elämän perusasiat. Mahla alkaa virtailla, vai mitenkä sitä sanotaan. Suoranaista yksinäisyyttä ei tietenkään ole, kun on tuo koira. Kavereita on aina sen verran, että saadaan korttirinki kasaan ja kiljuun kimppasokerit kerran kuussa.

Vaan joitain kummallista ylimääräistä kaipuuta se pukkaa kevät karunkin uroon munaskuihin. Mikä siinä auttaa, sanottu ja tehty.

Pistin Helsingin Sanomiin ilmoituksen: "Katseenkestävä, huumorin-tajuinen nainen. Sinua etsii tositarkoituksella rehellinen suomalainen mies. Myös hellien takkailtojen mahdollisuus. Alko ja savuttelu eivät hallitse elämääni. Harrastuksina autoilu, aerobic ja metsästys. Saanhan kohdata sinut keväässä? Nimimerkki: Yksinäinen tulppaani."

Yks Kejonen siinä ilmoituksessa vähän konsultoi. Se on taksikuski, ja nehän tuntee kyllä naiset. Sama Kejonen kirjoitti naisille ne muutamat kirjeetkin vastaukseksi. Tehokkaita täkyjä, romantiikkaa. Vähän epäilen sitä Kejosta homoksi, kun se osaa niin monta runoa ulkoa ja sillä on tietokone.

Oisko mennyt kuukauden päivät kun yksi leidi oli sitten tulossa käymään. Lähdin asemalta Ladalla hakemaan. Pistin vähän siistimpää päälle: pikkutakin ja salihousut. T-paidassa luki pikkusen huumoria: Ellun Piriste.

Deodorantti oli taas kateissa; suhautin kainaloon Raidia, sama se mikä haju. Minulla oli siinä matkan varrella, kaverin pajassa, kesärenkaat pinnoitettavina, piti käydä ne hakemassa. Myöhästyin asemalta melkein tunnin. Kaks kertaa muistin siinä hötäkässä sen naisen nimenkin väärin. Vaan paskaakos tuosta, ei se pahoittanut mieltänsä, niin reippaastihan tuo kanteli matkalaukkunsa autolle, kun minä kävin täyttelemässä lottokupongin.

Laiton sen takapenkille istumaan pitkäsiimalaatikon päälle, kun minun koira istuu aina edessä.

Tuli se Kejonen siihen irvistelemään, että onkos toimitettu tavara tuoretta. Piti tarjota sille baarissa pari kaljaa, sellainen oli sopimus. Nainen odotteli koiran kanssa autossa.

Ostin lähtiessä grilliltä lihapiirakan lenkinpätkällä, kaikki mausteet, extra sipuli ja maitoa. Söin itse, annoin osan koiralle, ja kyselin, että ottaako se takapenkkiläinen kanssa. Se sanoi junassa syöneensä. Otin siinä ajellessa tekarit suusta ja nuoleskelin puhtaaksi.

Sitä naista rupesi oksettamaan, piti pysähtyä. Tietää ne junien ruuat. Loppumatka meni kuitenkin ihan mukavasti. Selailin Jallua ajellessa, enkä meinannut huomata yhtä kollia, piti ihan koukata, että sain sen pyörän alle. Nyljin mirrin näppärästi rukkastarpeiksi, pyyhin kädet koiraan ja eikun taas matkaan.

Tarjoilin hieman tunnelmamusiikkia. Frederikin "Mä tahdon takoa sun markkinarakoa" on lempikappaleita. Se ehti tulla kahdeksan kertaa ennen kuin oltiin kotipihassa.

Oli siinä vaiheessa jo niin seksuaalisesti ylivirittynyt tunnelma, että piti juoksulla mennä vessaan. Oli meillä myöhemminkin semmosta estottoman kodikasta tunnelmaa. Kopeloin sitä "vaimoehdokasta" kokeeksi sieltä täältä, tullen mennen, kun se kanteli vettä kaivolta, luutusi lattioita ja pesi nyrkkipyykkiä.

Puolilta päivin kävi poliisi kyselemässä ulosottomiehen kanssa saataviaan. Niillä oli koira mukana, ja se oksensi, kun näki minun ruokailevan. Täällä ei turhaan hienostella!

Lainasin siltä naiselta käsilaukusta pari satasta, että näkevät viranomaisetkin, ettei tässä ihan yhteiskunnan siivellä eletä.

Illalla soittelin kaverit paikalle "Barbaraa" katsomaan. Pidettiin perinteinen piereskelykilpailu. Minä voitin, vaikka Simanaisen Oskari soitti porilaisten marssista ensimmäisen säkeistön melkein kokonaan ennen kuin sillä pärähti henki materiaksi! Sen kunniaksi päätettiin lähteä kylillä pyörähtämään. Tehtiin oikein lista kaikista hauskuuksista, mitä nyt sellainen äijäporukka pikkupäissään keksii.

Barbaralle päsähti ärhäkkä päänsärky, ja se jäi kotiin. Soittelin sille myöhemmin aamuyöstä monta lämmittelypuhelua kotiin eikä tosiaankaan mitään pyhäkoulutekstiä.

Oisko se kello ollut jotain kolme, kun tulin kotiin. Barbara nukkui matkalaukkujensa päällä, omituisia ovat etelän tavat! Mukava oli silti tulla; kyllä se naisen käsi on, joka huushollissa näkyy.

Minun piti se Barbara kuitenkin herättää. Sai maksaa taksin ja siivota takapenkin, kun minä en millään jaksanut.

Aamulla tuli äitimuori käymään, kuului heti ovelta sanovan, että meidän poika pärjää ihan hyvin ilman tuollaisia meikattuja kaupunkilaisvosujakin.

Ja niinpä se lähti Barbara. Laukut jäi ja kaikki. No, oli miten oli. Kyllä se on justiinsa se huumorintaju, mikä pittää meikäläisen naisella olla kohallaan. Ja ulukonäkö tietenki.

Oiva Sarkkinen on edelleen poikamies.
____________________________________________________

4.
Kaksi vauvaa istui pinnasängyissään, ja toinen huusi toiselle
"Hei olek sää pieni tyttö vai pieni poika ?"

"Emmää vaan tierä," toinen vauva vastasi kikattaen.

"Mitä sää oikei tarkotat, ettet sä tierä ?" ensimmäinen vauva sanoi.

"Mää tarkotan etten mää tierä mistä sen oikein voi erottaa," vastasi toinen vauvoista.

"Mää tierän" sanoi ensimmäinen vauva ylpeänä, "Mää kiipeän sun sänkyys ja tarkastan."

Hän onnistui kuin onnistuikin kiipeämään toisen vauvan pinnasänkyyn, sitten hän nopeasti katosi peiton alle. Parin minuutin kuluttua hän tuli takaisin näkyviin leveä virnistys kasvoillaan. "Sää olet pikkuinen tyttö, ja mää olen pikkuinen poika," hän sanoi ylpeänä.

"Sää olet aina niin älykäs," imarteli tyttövauva, "mut mistä sää oikein tierät?"

"Se on oikeesti ihan helppoa," vastasi poikavauva, "sulla on vaaleanpunaiset sukat ja mulla on siniset."

HYI HÄVETKÄÄ! MITÄ TE OIKEIN AJATTELITTE?
____________________________________________________

5.
12 hyvää syytä hankkia lapsi!

HANKI LAPSI NIIN...

1.) PYSYT VIREÄNÄ.
Aivosi saavat kaivattua liikuntaa, koska tavarat eivät milloinkaan ole siellä, minne ne laitoit, vaan haastavasti hyvinkin luovissa piilopaikoissa. Lehtiroskista ei kannata tyhjentää ennen kuin on ottanut lompakkonsa sieltä pois. Kenkä on potentiaalinen paikka etsiä kadonneita aurinkolaseja ja jääkaapin alahyllyltä voit löytää uusimman Kate Bushin levysi.

2.) TAJUNTASI LAAJENEE.
Koskaan aiemmin ei mieleesi olisi tullut katsoa tai puolella korvalla kuunnella 1457 kertaa samaa elokuvaa tai teeveeohjelmaa, mutta Muumilaakson tarinoiden kohdalla se ei tuota ongelmia.

3.) OPIT ERIKOISTAITOJA.
Esimerkiksi pizzan tekeminen yhdellä kädellä ei ole pikkuvauvan vanhemmalle temppu eikä mikään. Erityisen hienoa on oppia bravuuri, kuinka juusto raastetaan lapsi sylissä.

4.) OPIT SOSIAALISEKSI.
Sinun ei tarvitse käydä yksin edes vessassa.

5.) SAAT UUDEN SISUSTUKSEN.
Kun ennen keittiösi pöydän alla ei ollut mitään, nykyään siellä on kolmesta viiteen kiloa erilaisia ruuantähteitä, eikä auta, vaikka imuroisit kaksi kertaa tunnissa. Pöytä erittää murusia. Sitä mukaa kun siivoat kaksiosi länsisiipeä, itäsiipi alkaa täyttyä erilaisista traktoreista, kaulahuiveista, kattiloista, lehdistä, kirjoista ja ylipäätään kaikesta, mitä ei ole ruuvattu kiinni.

6.) OLET AINA SEN NÄKÖINEN KUIN OLISIT LÄHDÖSSÄ LOMALLE.
Vauvan kanssa tarvitset tunnin kyläreissulle kutakuinkin yhtä paljon tavaroita kuin normaalille kahden viikon etelänlomalle. Kylässä käyminen on myös matkana yhtä rasittava.

7.) ELÄMÄ MUUTTUU SEIKKAILUKSI.
On jännää huomata, kuinka tyynesti pystyt suhtautumaan siihen, että heräät keskellä yötä jalkopäähän piilotetun leikkipaloauton sireenin ääneen.

8.) OPIT KOMMANDOKSI.
Pystyt toimimaan niin hiljaa ja taitavasti, että onnistut riisumaan nukkuvan ihmisen ja vaihtamaan hänelle vaipat, pukemaan hanskat, haalarit, sukat ja kengät sekä siirtämään hänet paikasta A paikkaan B-ilman että hän herää.

9.) SAAT EXTREME-ELÄMYKSIÄ HALVALLA.
Base -hyppy ei ole mitään verrattuna siihen, että saat juoda kokonaisen kahvikupillisen rauhassa. Et kylläkään saa.

10.) ELÄMÄ TUNTUU PITKÄLTÄ.
Yksinkertaisinkiin asioihin, kuten lähtemiseen, saat helposti menemään hyvin piiitkän tunnin.

11.) MAAILMA MUUTTUU JÄNNITTÄVÄKSI.
Samastut James Bondiin, sillä sinunkin elinympäristösi on täynnä kuolemanvaaroja: tuoleja, joille voi kiivetä, legoja ja peukalonpään kokoisia ruoka-aineita, joihin voi tukehtua sekä ylisummaan kaikkea mahdollista, mihin ylettyy- ja kaikkeen ylettyy.

12.) KOET ENEMMÄN IHMEITÄ KUIN OPETUSLAPSET.
Kuten että on täysin mahdollista tunkea molemmat jalat tuolin selkänojapinnojen välistä, vaikka jalka on puolet paksumpi kuin pinnojen väli; tai ettei ole temppu eikä mikään tunkea nenään herne, vaikka sierain on niin pieni, ettei sieltä pääse edes räkä valumaan esteettä, mikä estää nukkumisen. Siis vanhempien nukkumisen.
____________________________________________________

6.
Lapset on ihania! :)

Tosi tarina eläväisestä elämästä...

Lastentarhanopettaja auttoi päiväkodin poikaa panemaan saappaat jalkaansa. Opettaja kiskoi minkä jaksoi samalla kun poika työnsi jalkaa saappaaseen, mutta helppoa se ei totisesti ollut.

Kun toinenkin saapas vihdoin oli jalassa, opettajalla oli ihan hiki. Ei ihme, että hän melkein voihkaisi kun poika ilmoitti: -Ne on väärässä jalassa. Valitettavasti poika oli oikeassa.

Saappaiden riisuminen ei ollut yhtään sen helpompaa kuin niiden jalkaan vetäminen. Opettaja onnistui vaivoin pysyttelemään tyynenä kun hän toistamiseen kiskoi ahtaat saappaat paikoilleen.

- Siinä samassa poika huomautti:
- Ei nää ole mun saappaat.

Opettaja puri jo kieltään jottei karjuisi pojalle:
- Mikset sinä sanonut mitään!

Kun hän oli kiskonut hankalat saappaat uudelleen pois, poika selitti:
- Nää on mun veljen saappaat. Äiti käski mun panna ne tänään jalkaan.

Opettaja ei enää tiennyt itkeäkkö vai nauraa.

Hän kumartui taas kerran punnertamaan saappaita pojan jalkaan.
- Huh-huh, valmista tuli, vihdoinkin.

- Missäs sinun käsineesi sitten ovat? Opettaja kysyi pojalta.
- Äiti pani ne aamulla saappaiden sisään. 
____________________________________________________


7.
Eräänä päivänä kaksi pikkupoikaa menivät tavarataloon, ottivat paketin tamponeja ja menivät kassalle. Kassa kysyi vanhemmalta pojalta: "Poika, kuinka vanha sinä olet?" Poika vastasi: "kahdeksan". Kassa jatkoi: "Tiedätkö mihin näitä käytetään?" Poika: "en oikeastaan, mutta ne eivät tulekaan mulle vaan veljelleni. Hän on neljän ja me näimme tv-mainoksesta, että kun käyttää näitä niin pystyy uimaan ja pyöräilemään. Veljeni ei osaa vielä kumpaakaan.
____________________________________________________


8.
Kerran pudotin tupakan vahingossa lähes täyteen viinapulloon. Ajattelin sitte viisaana siivilöidä sen pois, että voin juoda sen vielä. Menin keittiön lavuaarille ja kaadoin viinat siivilän läpi viemäriin. Siinä sitte ihmettelin se tupakka siivilässä ja viinat viemärissä. Ei oikeen raksuttanu.
____________________________________________________


9.



____________________________________________________


10.




____________________________________________________


11.




____________________________________________________


12.




____________________________________________________


13.


____________________________________________________